Huomenta!
Viime viikot ovat olleet kiireisiä, joten leikkausta en ole kauheesti ehtinyt miettiä.Viikonlopun kauppareissulla meinasin ostaa rintsikat, mutta sitten hoksasin, että nehän jää auttamattoman pieniksi leikkauksen jälkeen.
Leikkauskutsu tuli muutama viikko sitten postista.Ohjeina mm. välttää raskaasti syömistä edellisenä iltana, tupakointia edeltävänä ja toimenpidepäivänä, syödä ei saa aamulla ennen leikkausta. Mustaa kahvia saa onneksi juoda :) Kotiutus tapahtuu klo 15 mennessä ja kotona tulee olla aikuinen henkilö yhden vuorokauden ajan.
Naisten leikkauskokemuksia yms. löytyy netistä yllin kyllin, Itse oon paljon seurannut keskusteluja osoitteessa http://www.silikonit.info/ . Tosin kehityshäiriöisten rintojen leikkaamisesta sivulla ei hirveesti keskusteluja ole, mutta leikkauksista ja toipumisista yleensä.Täytyy kuitenkin yrittää pitää mielessä, että palstalla kirjoitteleville on voitu laittaa jopa triplasti enemmän täytettä, kuin mitä mulle tulee, joten vaikuttaa sekin varmasti toipumiseen (tai näin haluan uskoa).
Nyt oon yrittänyt motivoitua kevätsiivoilujen tekemiseen, koska toipilasaikana ei varmaan ihan hirveästi imurinvarressa heiluta. Eilen kävin ostamassa suihkujakkaran ja pitkävartisen pesuharjan, jotta omatoimisuus säilyisi ekoina päivinä leikkauksen jälkeen :D Oon vähän semmonen tyyppi, että avun pyytäminen on välillä niin pirun vaikeeta, mutta kai tässä tarvitsee taipua siihenkin.
Oon luontaisesti aika kova jännittäjä, joten nyt pitäis täyttää kalenteri viikonlopun osalta, jotta ei tuu turhia stressailtua maanantai-aamua... voi elämä, en voi tosiaan uskoa, että odottaminen päättyy 6 päivän päästä.
Ihanaa tiistaita, palaan vielä viime hetken jännitysten kera asiaan ennen maanantaita.
Oikein paljon tsemppiä sinulle huomiseen koitokseen!
VastaaPoistaMinun leikkauksesta on nyt kolme päivää ja päivä päivältä vointi on parempi. Kivut ovat vähentyneet huomattavasti, ainoastaan makuulle meno ja sängystä ylös nouseminen tuntuvat ikäviltä. Minulla implantit tulivat siis osittain lihaksen alle, joten kaikki ponnisteluja vaativat liikkeet tuntuivat aluksi kipeiltä. Lisäksi napakat liivit ja rintaremmi tekevät paineen tunnetta. Vietin leikkauksen jälkeisen yön heräämössä. Kirurgi suositteli sitä jo ennen leikkausta ja hyvä niin. Vaikka heräämisen jälkeen oloni oli aika pirtsakka, niin iltaa kohden minulla tuli hieman pahoinvointia ja kivutkin lisääntyivät. Olin ainakin hyvässä hoidossa ja apu oli lähellä, kun jäin sairaalaan.
Leikkaukseni ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Leikkauksen aikana kirurgi oli todennut, ettei minulle alunperin suunnitellut implantit (noin 200cc) mahtuneet millään niin, että rinnoista olisi tullut kauniin muotoiset. Lähtötilanteeni, kun oli lähes täysin rinnaton. He olivat sitten joutuneet turvautumaan varalla olleisiin, pienempiin implanteihin (vain 125cc).
Itkuhan siinä pääsi, kun tämän kuulin. Vaikka alunperin ajattelin, että olen tyytyväinen pieneenkin muutokseen, enkä missään vaiheessa kovin suuria rintoja toivonutkaan. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen heidän ratkaisuunsa, kun leikkauksen jälkeen pääsin vielä juttelemaan kirurgin kanssa ja hän selitti tilanteen minulle tarkemmin. Mieleni rauhottui myös, kun selvisi, että suuremmat implantit voidaan vaihtaa myöhemmin, kun iho on hieman venynyt, jos kokoasia jää minua kovasti vaivaamaan :) Olenkin jo nyt aika varma, että aion uusintaleikkaukseen mennä. Vaikka olisinkin toivonut, että rinnat olisivat tulleet heti kerralla kuntoon, niin jos jotain positiivista täytyy tästä löytää, niin eipähän ainakaan ole niin silmiinpistävä muutos, kun se tulee tehtyä näin "vähän kerrallaan" ;D
Heippa Ulpu,
VastaaPoistaja kiva kuulla,että toipuminen sielläkin alkanut hyvin käyntiin!Mulla myös implantit osittain lihaksen alle ja samanlaisia tuntemuksia ollut ponnistelujen suhteen. Nyt ainakin konkreettisesti nähnyt, kuinka monessa arkiaskareessa rintalihas on mukana =)
Ikävä kuulla, että suunniteltu implanttikoko jäi haaveeksi (tällä kertaa), mutta kuten sanoit aina on uusintaleikkauksen mahdollisuus. Ja luulisi, että toipuminenkin sulla sujuu suht nopeasti, kun ihoa ja lihasta ei ole venytetty äärimmilleen.
Nyt kun minulla on ollut aikaa lukea silikonit.info keskustelupalstaa, olen alkanut ihmettelemään, miten joillekkin on onnistuttu laittamaan 300-400cc, vaikka lähtötilanne olisi ollut täysin nolla, kun minulle jo 200cc oli liikaa. Tuntuu kummalliselta ja harmittaa entisestään. Toki en missään nimessä olisi halunnut, että minulle esim. raskausarpia olisi tullut suurempien implanttien myötä. Välillä, kun kivut ovat kovimmillaan mietinkin, miltä tuntuisi jos implantit olisivat vielä puolet suuremmat. Nytkin on välillä tuntunut siltä, kuin rinnassa olisi kaksi betonipalloa :D Mietin vain, että olisiko minun tapauksessani ollut sittenkin parempi vaihtoehto aloittaa venytysimplanteilla. Toinen leikkaus, kun joudutaan joka tapauksessa tekemään myöhemmin.
VastaaPoistaJa toipumisesta. Minulla rintalihakset saattavat olla jopa normaalia kipeämmät. Rintalihaksia oli ilmeisesti jouduttu leikkaamaan vähän enemmän, kun minulle oli ensin koitettu saada mahtumaan se suurempi implanttikoko. Hyvin olen kuitenkin kipujen kanssa pärjännyt ja kivut ovat olleet hyvin pitkälle sitä luokkaa, mitä ennen leikkausta odotinkin.
Uskon, että kyse voi olla jostain rakenteellisesta asiasta? Ootko löytäny esim. sieltä silarisivulta, että onko jollekkin käynyt samanlailla? Sähän voisit siellä kysellä, itteenikin alko nyt ihan kiinnostamaan. Sulla varmaan on jälkitarkastusaika tulossa, niin siellä kyllä kyselet ja kyseenalaistat kaiken mahdollisen :D
VastaaPoistaIte oon huomannut samaisia sivuja lukiessani,että aika hurjan kokoisia implantteja laitettu, etenkin lihaksen päälle.Noista venytysimplanteista kuuluu puhuttavan aika vähän.
Jälkitarkastus olisi 3kk päästä leikkauksesta, mutta minun kohdallani se saattaa venyä elokuulle, koska kesällä sairaalalla toiminta on supistettua. Täytyy tässä kerätä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset ylös ja siellä sitten kysellä :D
VastaaPoistaEn ole löytänyt vastaavaa tapausta, että olisi noin pieniä implantteja jouduttu kenellekkään laittamaan. Rakenteelliset asiat vaikuttavat varmasti jonkin verran, esim. rintakehän leveys, rinnan leveys/korkeus jne. Siinä suhteessa olenkin aika pieni ja kapea.
Nyt pelottaa vain se, että saadaanko vielä toisellakaan leikkauksella mahtumaan sen kokoisia implantteja, että saataisiin tavoitteena oleva b-c kupin vaikutelma. Nyt turvotuksen laskettua on kuppikokoni mittojen mukaan 70A. Toivottavasti ei tästä ainakaan pienene enää yhtään! :D Tyytyväinen olen kuitenkin siihen, että nyt sentään on rinnat, vaikka pienet ovatkin :)
Aika pitkä aika tuo kolme kk, itse sain jälkitarkastuksen vajaan kk päähän leikkauksesta. Oisko sun mahdollista saada jonkun toisen plastiikkakirurgin konsultaatiota? Joko kunnallisen tai yksityisen. Koska rintakehän leveyden ym. perusteellahan plastiikkakirurgin olisi tullut valita sulle implantti, joka sulle mahtuu..
VastaaPoistaMitä olen muita tapauksia kuullut, niin täällä tuntuu olevan käytäntönä pitää jälkitarkastus 3kk kuluttua leikkauksesta. Johtuisiko siitä, että leikkauksen tulos ja rinnan lopullinen muoto alkavat olla näkyvissä siinä 3 kuukauden kohdalla. Toki on neuvottu ottamaan herkästi yhteyttä jo aikaisemmin, jos jotain ongelmia ilmaantuu.
VastaaPoistaNyt kun oon ite lueskellut noita jälkitarkastusjuttuja netistä niin tuo muutama kk tosiaan taitaa olla aika yleistä. En tiiä sitten saanko vielä jonkun ajan esim. parin kk päähän, sehän selviää maanantaina. Sen ainakin tiedän,että vuoden välein käyn näyttämässä rinnat leikanneelle plastiikkakirugille, niin hän suositteli.
VastaaPoistaNyt kun oon ite lueskellut noita jälkitarkastusjuttuja netistä niin tuo muutama kk tosiaan taitaa olla aika yleistä. En tiiä sitten saanko vielä jonkun ajan esim. parin kk päähän, sehän selviää maanantaina. Sen ainakin tiedän,että vuoden välein käyn näyttämässä rinnat leikanneelle plastiikkakirugille, niin hän suositteli.
VastaaPoista